Pacosin tupa
Aloitimme maanantaina työharjoittelumme Aurinkorannikon suomalaisen ev.lut. seurakunnan lasten päiväkerhossa. Päiväkerhossa käy n. 15-20 lasta, jotka ovat iältään n. 3-6 vuotiaita. Osa heistä on puolipäiväisiä, eli ovat kerhossa ajalla 9-12 tai 12-15. Osa taas on kerhossa koko päivän.
Päivämme alkoi puoli yhdeksältä, jolloin autoimme paikan ohjaajaa siistimään paikkoja sekä laittamaan lasten leluja esille leikkimistä varten. Pienen esittelyn paikasta ja sen toiminnasta saimme heti alkuun, mutta pitkään ei ehtinyt jutella, sillä lapsia alkoi jo saapua paikalle. Ensimmäisen päivän seurailimme vain sivusta, jotta opimme paikan tavoille. Kotiin pääsimme kolmen aikoihin iltapäivästä, kun lapset olivat lähteneet kotiin. Seuraavina päivinä asiat olivat jo tutumpia ja osasimme olla hyödyksi, myös lasten nimet alkoivat muistua mieleen.
Päiväkerho on auki maanantaista torstaihin ja perjantaisin kokoontuu perhekerho, joka kestää n. 2 tuntia. Päiväkerhon ja perhekerhon toiminta tukee Espanjassa asuvien suomalaisten perheiden suomenkielentaidon ylläpitoa. Esimerksi kerhoissa käy lapsia, joiden toinen vanhempi on suomalainen ja toinen espanjalainen. Kerhon avulla tuetaan lapsen suomenkielentaitoa ja näin myös mahdollistetaan lapsen kaksikielisyys. Perhekerhossa vanhemmat pääsevat keskustelemaan ja lapset leikkimään keskenään.
Päivän aikataulua:
Lapset saapuvat päiväkerhoon 9-9:30 aikoihin, jolloin heillä on mahdollisuus vapaaseen leikkiin ja pelailuun toistensa kanssa. Puoli yhdentoista aikaan keräännymme aamupiiriin, joka kestää noin puoli tuntia. Aamupiirissä käydään aluksi läpi mikä päivä on sekä valitaan päivän avustaja. Avustajan tehtäviin kuuluu siivouskellon soittaminen ja muiden pikkutehtävin hoitaminen. Aamupiiriin kuuluu myös lauluja sekä valitun teeman mukaisia aiheita, joita käydään yhdessä lasten kanssa läpi. Aamupiiristä jatketaan suoraan ruokailemaan. Kerhoon jokainen lapsi tuo omat eväänsä, jotka he osaavat itsenäisesti hakea jääkaapista omille paikoillensa odottamaan. Ennen ruokailun aloittamista lausutaan yhteinen ruokarukous. Rukouksen jälkeen alkaa ruokailu. Tilanteesta riippuen ruokailun päätyttyä voi olla satuhetki tai sitten menemme suoraan lasten kanssa ulos. Ulkona lapsilla on vapaata leikkiä, mutta voimme myös järjestää ohjattua toimintaa. Ulkoilun jälkeen siirrytään sisälle päiväpiiriin, jossa käydään valitun teeman mukaisia asioita läpi ja lauletaan muutama laulu. Kahdentoista aikoihin tulleille lapsille kerrotaan päiväpiirissä myös mikä päivä on ja kerrotaan, mitä tänään on jo ehditty tehdä. Piiristä siirrytään taas ruokailemaan, joka sujuu samoin tavoin kuin aamuinen ruokailu. Ruokailun päätyttyä lapset saavat leikkiä ja pelailla vapaasti siihen asti, että heitä tullaan hakemaan.
Olemme huomanneet, että vaikka kyseessä on päiväkerho, on Suomen ja Espanjan välillä suuria eroja. Espanjassa ajattelutapa on paljon rennompi ja esimerkiksi kellonaikoja ei noudateta niin tarkkaan. Meininki on siis huomattavasti rennompi. Olemme lisäksi suomessa tottuneet lyhyempiin aamu- ja päiväpiireihin, ja välillä tuntuukin, että nämä yli puolen tunnin pituiset piirit ovat liian pitkiä lapsille. Ymmärrämme piirin olevan tärkeä rauhoittumishetki ja se opettaa lapsille kuuntelemisen taitoa sekä keskittymiskykyä, mutta tarkkailtuamme lapsia, heistä huomaa, että heidän mielenkiintonsa ehtii lopahtaa piirin aikana ja heidän käytöksensä muuttuu todella levottomaksi. Olemme myös huomanneet päiväkerhon ikähaarukan olevan hyvin laaja. Mielestämme ryhmän pienimmät, joista nuorin on alle kolmevuotias, tarvitsisivat nukkariajan. Sitä ei päiväkerhossa kuitenkaan ole tarjolla, mutta aikuisten tuella lapset jaksavat päivän loppuun saakka.
Viikkoon on mahtunut paljon hämmennystä, sillä uusia tapoja, tietoja ja taitoja on täytynyt sisäistää, mutta olemme kuitenkin iloisin ja odottavin mielin tulevaa kohti.
❤: Essi ja Krista
Päivämme alkoi puoli yhdeksältä, jolloin autoimme paikan ohjaajaa siistimään paikkoja sekä laittamaan lasten leluja esille leikkimistä varten. Pienen esittelyn paikasta ja sen toiminnasta saimme heti alkuun, mutta pitkään ei ehtinyt jutella, sillä lapsia alkoi jo saapua paikalle. Ensimmäisen päivän seurailimme vain sivusta, jotta opimme paikan tavoille. Kotiin pääsimme kolmen aikoihin iltapäivästä, kun lapset olivat lähteneet kotiin. Seuraavina päivinä asiat olivat jo tutumpia ja osasimme olla hyödyksi, myös lasten nimet alkoivat muistua mieleen.
Päiväkerho on auki maanantaista torstaihin ja perjantaisin kokoontuu perhekerho, joka kestää n. 2 tuntia. Päiväkerhon ja perhekerhon toiminta tukee Espanjassa asuvien suomalaisten perheiden suomenkielentaidon ylläpitoa. Esimerksi kerhoissa käy lapsia, joiden toinen vanhempi on suomalainen ja toinen espanjalainen. Kerhon avulla tuetaan lapsen suomenkielentaitoa ja näin myös mahdollistetaan lapsen kaksikielisyys. Perhekerhossa vanhemmat pääsevat keskustelemaan ja lapset leikkimään keskenään.
Päivän aikataulua:
Lapset saapuvat päiväkerhoon 9-9:30 aikoihin, jolloin heillä on mahdollisuus vapaaseen leikkiin ja pelailuun toistensa kanssa. Puoli yhdentoista aikaan keräännymme aamupiiriin, joka kestää noin puoli tuntia. Aamupiirissä käydään aluksi läpi mikä päivä on sekä valitaan päivän avustaja. Avustajan tehtäviin kuuluu siivouskellon soittaminen ja muiden pikkutehtävin hoitaminen. Aamupiiriin kuuluu myös lauluja sekä valitun teeman mukaisia aiheita, joita käydään yhdessä lasten kanssa läpi. Aamupiiristä jatketaan suoraan ruokailemaan. Kerhoon jokainen lapsi tuo omat eväänsä, jotka he osaavat itsenäisesti hakea jääkaapista omille paikoillensa odottamaan. Ennen ruokailun aloittamista lausutaan yhteinen ruokarukous. Rukouksen jälkeen alkaa ruokailu. Tilanteesta riippuen ruokailun päätyttyä voi olla satuhetki tai sitten menemme suoraan lasten kanssa ulos. Ulkona lapsilla on vapaata leikkiä, mutta voimme myös järjestää ohjattua toimintaa. Ulkoilun jälkeen siirrytään sisälle päiväpiiriin, jossa käydään valitun teeman mukaisia asioita läpi ja lauletaan muutama laulu. Kahdentoista aikoihin tulleille lapsille kerrotaan päiväpiirissä myös mikä päivä on ja kerrotaan, mitä tänään on jo ehditty tehdä. Piiristä siirrytään taas ruokailemaan, joka sujuu samoin tavoin kuin aamuinen ruokailu. Ruokailun päätyttyä lapset saavat leikkiä ja pelailla vapaasti siihen asti, että heitä tullaan hakemaan.
Olemme huomanneet, että vaikka kyseessä on päiväkerho, on Suomen ja Espanjan välillä suuria eroja. Espanjassa ajattelutapa on paljon rennompi ja esimerkiksi kellonaikoja ei noudateta niin tarkkaan. Meininki on siis huomattavasti rennompi. Olemme lisäksi suomessa tottuneet lyhyempiin aamu- ja päiväpiireihin, ja välillä tuntuukin, että nämä yli puolen tunnin pituiset piirit ovat liian pitkiä lapsille. Ymmärrämme piirin olevan tärkeä rauhoittumishetki ja se opettaa lapsille kuuntelemisen taitoa sekä keskittymiskykyä, mutta tarkkailtuamme lapsia, heistä huomaa, että heidän mielenkiintonsa ehtii lopahtaa piirin aikana ja heidän käytöksensä muuttuu todella levottomaksi. Olemme myös huomanneet päiväkerhon ikähaarukan olevan hyvin laaja. Mielestämme ryhmän pienimmät, joista nuorin on alle kolmevuotias, tarvitsisivat nukkariajan. Sitä ei päiväkerhossa kuitenkaan ole tarjolla, mutta aikuisten tuella lapset jaksavat päivän loppuun saakka.
Viikkoon on mahtunut paljon hämmennystä, sillä uusia tapoja, tietoja ja taitoja on täytynyt sisäistää, mutta olemme kuitenkin iloisin ja odottavin mielin tulevaa kohti.
❤: Essi ja Krista
Kommentit
Lähetä kommentti